Tasavallan presidentti nimitti Timo Lahden Tampereen yliopiston hallintojohtajaksi huhtikuussa 1983. Hallintojohtajan virka oli ollut ensimmäistä kertaa Tampereen yliopistossa julkisesti haettavana, ja Timo Lahdesta tuli viran toinen haltija. Hallintojohtaja on edustanut yliopiston hallinnossa jatkuvuutta.

Lahti tuli Tampereelle opetusministeriöntalousosaston toimistopäällikön tehtävästä, ja ennen opetusministeriötä hän oli työskennellyt valtiovarainministeriön budjettiosastolla. Uudelle hallintojohtajalle talo oli jo tuttu, ja hän oli tutustunut sen ihmisiin eri yhteyksissä. Timo Lahti oli usein neuvotellut yliopiston asioista edeltäjänsä Yrjö Silon kanssa ja ollut mukana yliopiston valtiollistamisprosessissa 1970-luvulla.

Tampereen yliopistossa hallintojohtajan työnä on ollut yliopiston konkreettinen rakentaminen. 1970-luvulla ja 1980-luvulla yliopiston laitoksia oli ympäri kaupunkia, ja suuri osa tiloista oli vuokrattuja. Hajasijoitus vaikeutti opiskelua, opetusta ja hallintoa.

Keskustakampus alkoi muotoutua, kun ensin valmistui Atalpa 1987 ja sen jälkeen Pinni-, Linna- ja Virta-rakennukset. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan ja yliopiston kirjaston rakennuksen, Linnan, rakennutti Tampereen yliopiston Tukisäätiö, ja tämä osoittautui onnistuneeksi ratkaisuksi. Rakennus sai nimensä tamperelaiskirjailija akateemikko Väinö Linnan mukaan. Keskustakampus erottuu kauas Kalevantien päärakennuksen ja Pinni B:n yhdysputken ansiosta. Ylhäältä putkesta taasen avautuu näkymä Tampereen kaupunkiin.

Lisäksi hallintojohtaja Lahti teki paljon työtä lääketieteellisen teknologian ja biolääketieteen toimintaedellytysten luomiseksi ja edelleen kehittämiseksi. Myös Kaupin kampukselle on noussut uusia rakennuksia.

Timo Lahti kirjoitti vuonna 2010: ”Kampus alkaa olla valmis.” Eläkkeelle lähtiessään Timo Lahti saattoi todeta, ettei ole koskaan katunut siirtymistään opetusministeriöstä Tampereen yliopistoon.